• Uutinen
• 23.5.2023

Juupajokelaisia ilon ja ylpeyden aiheita, osa 2

Juupajoki täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Instagramiin on perustettu tili @juupajokelainen. Siellä esittelemme tämän vuoden aikana peräti 110 erilaista juupajokelaista ilon ja ylpeyden aihetta. Koosteet kaikista julkaisuista löydät myös täältä.

Ilonaiheet voivat olla paikkoja, yhdistyksiä, ihmisiä, maisemia, rakennuksia tai muuten vain mukavaa juupajokelaista meininkiä. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että ne tuottavat iloa meille juupajokelaisille, kesäasukkaille tai täällä vieraileville. Asioita, joista voimme olla hyvällä tavalla ylpeitä. Huomaathan, että aiheita esitellään satunnaisessa järjestyksessä, ja niiden yhteydessä esiintyvä numero on vain julkaisemisen järjestysnumero.

11. Juupajoen nuorisovaltuusto eli Nuva

Nuorisovaltuuston jäseneksi voidaan valita kaksivuotiskaudeksi 13-19-vuotias Juupajoella asuva tai muualla opiskeleva juupajokelainen nuori. Nuorisovaltuustoon pyritään asettumalla ehdokkaaksi vaaleihin, jotka järjestetään kahden vuoden välein. 
 
Nuorisovaltuuston tärkeinä tehtävinä Juupajoella on:

• Tuoda nuorten näkökulma kunnan päätöksiin
• Edistää ja kehittää nuorison asemaa kunnassa ilman puoluepoliittisia tai uskonnollisia sidonnaisuuksia
• Edustaa nuoria kunnan päätöksenteossa ja tuoda nuorten ajatuksia kunnan toimielinten käsiteltäväksi
• Osallistua kunnan eri hallintokuntien työn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin kutsuttaessa
• Edistää yhteistyötä nuorten ja kunnan välillä
• Pitää yhteyttä kunnan nuoriin ja nuorten parissa työskenteleviin tahoihin
• Valmistella esityksiä ja aloitteita kunnan toimielimille ja muille tahoille sekä seurata niiden käsittelyä ja kunnan päätöksentekoa
• Saada nuoriso kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista
• Luoda nuorisolle virikkeellistä toimintaa ja mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin asioihin
• Pitää yhteyttä Suomen muihin nuorisovaltuustoihin

Voit tutustua nuorisovaltuuston toimintakertomuksiin, kokousten pöytäkirjoihin, Juupajoen nuorisovaltuuston toimintasääntöön ja lakiin nuorisovaltuustotoiminnasta täällä verkkosivuillamme.
Lisätietoja nuorisovaltuuston toiminnasta saat kunnan vapaa-aikakoordinaattorilta ja nuorisovaltuuston ohjaajalta Moona Rädyltä moona.raty@juupajoki.fi

Nuorisovaltuustosta on kirjoitettu myös myös Juupajoki on kaikkea tätä -blogissamme

12. Juupajoelle -laulu

Tiesitkö, että Juupajoella on oma kotiseutulaulu? Sen esittelemme seuraavana ilon ja ylpeyden aiheena.

Juupajoelle -kappaleen sanat on kirjoittanut kirjastonhoitaja Santeri Rahkonen vuonna 1952, sävellys on kanttori Eino Leppäniemen. Vuonna 2020 Juupajoelle -laulusta tehtiin kunnan ja Juupajoki-seuran tilaustyönä uusi versio. Upea modernisoitu toteutus ja sovitus on Jukka Ruostilan ja Marjo Erikssonin käsialaa. Kunnan kulttuuritoimen sekä koulukeskuksen oppilaiden ja opettajien yhteistyönä laululle tehtiin tuolloin myös hieno musiikkivideo.  Musiikkivideon tästä modernisoidusta versiosta voit katsoa Youtubesta (siirryt toiseen palveluun)

Juupajoelle

Emme pyydä me mainetta kuuluisaa, eikä suuruutta suurempaimme. Vaan oisiko seutua armaampaa, jonka lahjaksi taivaalta saimme. Toki välkkyvi meilläkin siniset veet, jotka kuultavat pilvien kultaa. Lehdot vihreet ja kuusikkoharjanteet, karukankaat ja pellon multaa.

Ovat meillä myös vainiot viljaiset, purot pulppuvat laaksoissamme. Salolampemme tyynet ja hiljaiset, käet kukkuvat kunnaillamme. Hikikarpalot kannikan särpimenään isät perkaili peltonsa sarkaa. Uutta uskoa, toivoa sydämessään ollen katajaista Kalevan kansaa

Savusaunansa korpihin kohottaneet kaarto auringon mittasi aikaa. Virttä Väinämön kantelen kaiuttaneet tehden taivahan taatolle taikaa. Kera puutteen raataen raiviollaan kourin känsäisin häädellen hallaa.
Tosi mies se ken kestävi konnullaan eikä maailman tanhuilta tallaa.

Meidän syömmemme, lempemme Juupajoki saa, kotiseutumme kultainen kallis. Osa meillä on maatamme rakastaa, ken vaihtaa sen vieraille sallis.

13. Juupajokelaiset nuoret ja Maatalousnaiset laittoivat juhlavuoden kunniaksi kädet multaan

Juupajoen Maatalousnaiset halusivat juhlavuoden kunniaksi osallistaa nuoret laittamaan kätensä maahan, tässä tapauksessa multaan. Sirkka-Liisa Oikari (koulun entinen rehtori) ja Päivi Saastamoinen (asiantuntija) perehdyttivät nuoret Juupajoen koulukeskuksella kukkien istutukseen ja kylvöön. Nuoret istuttivat mm. Gladioluksia ja Dahlioita.

Koulukeskuksella opettajien johdolla kasveja hoidetaan kevätkauden aikana ja kesän lähestyessä siirretään kasvit mm. nuorisotilan ja kunnanviraston edustalle kaunistuttamaan ympäristöä. Julkaisemme kuvia, kun istutukset ovat valmiina.

14. TaitoPuoti – nuorten yrittäjyyskasvatushanke

Juupajokelaisena ilon aiheena esitellään TaitoPuoti, joka on oikea liiketila nuorten harjoitusyritysten käyttöön! TaitoPuodin toiminnassa on kyse yrittäjyyskasvatushankkeesta, jossa luodaan tilaa ja tukea nuorten harjoitusyritystoiminnalle ja laitetaan nuorten orastavat bisnesideat liikkeelle. 

TaitoPuodissa nuoret 4H-yrittäjät pääsevät pyörittämään omia pop up-yrityksiään sekä järjestämään tapahtumia. Pop up -yritystoimintahan tarkoittaa sitä, että toiminta on kestoltaan lyhyttä, esimerkiksi muutamasta päivästä aina muutamaan kuukauteen. TaitoPuoti sijaitsee Juupajoen Korkeakoskella osoitteessa Koskitie 62.

TaitoPuodilla on ehditty jo järjestää jo vaikka mitä – monenlaista ja kaikenikäisille! Tähän mennessä nuoret yrittäjät ovat järjestäneet mm. vohvelikahvilan, korupajan, diskon, Vanhat Aarteet Pop Up -myymälän, bingon ja keppihevoskilpailut. Ja kaikki tämä aikaansaavien nuorten yrittäjien toimesta ja toiminnanohjaajan Ullan avustuksella. Kerassaan upea juttu! Hienoja tiloja on myös varattu esim. erilaisiin kokouksiin. Otahan seurantaan Juupajoen 4H-yhdistys Facebookissa(siirryt toiseen palveluun) ja Instagramissa niin pysyt ajan tasalla kaikista tulevista tapahtumista.

TaitoPuoti -toiminnan tarkoitus on valmentaa, kouluttaa ja tukea nuoria pop up-yritysten perustamisessa ja pyörittämisessä sekä kehittää alueen yrityskasvatustyötä.Hanketta on ollut rahoittamassa Leader PoKo  eli maaseudun kehittämisyhdistys. Leader-toiminnan kantava ajatus on oman paikkakunnan kehittäminen yhdessä asukkaiden voimin.

15. Juupajoen Yrittäjät ry.

Juupajoelle eloa, iloa ja mukavia tapahtumia tuo Juupajoen Yrittäjät ry, joka esitellään seuraavana ilon ja ylpeyden aiheena. Juupajoen yrittäjäyhdistys on perustettu jo vuonna 1951 ja on vuosien varrella ehtinyt olla monessa mukana.

Yrittäjät tempaisee -tapahtuman Juupajoen koulukeskuksella järjestetään 22.4. Luvassa koko perheen mukava tapahtuma, jossa paikallisia yrityksiä näytteilleasettajana. Vapaa pääsy. Myös Juupajoen kunta on menossa mukana. Poikkeahan kunnan ständille käymään.

Ulkopaikkakuntalaisillekin näkyvä yhdistyksen suurponnistus on Lumenveiston SM-kilpailut, jotka valitettavasti tältä vuodelta jouduttiin sääolojen vuoksi perumaan. Ennen kisoja lumitilanne oli surkea, eikä vaadittavia lumikasoja ja kisa-areenaa pystytty valmistelemaan riittävään kuntoon. Kohtalon ivaa on tietysti se, että varsinaisena kisapäivänä Juupajoella olisi sitten ollut lunta jo liiaksi asti. No, vuodet eivät ole veljiä keskenään. Viime vuonna kisat olivat suurmenestys, ja kävijöitä päivän aikana kolmisen tuhatta. Hassunhauska ja hyvin järjestetty tapahtuma on hienoa mainosta Juupajoelle – omalaatuista, mutkatonta ja yhdessä tehtyä.

Yrittäjäyhdistys palkitsee säännöllisesti vuoden yrittäjän ja tekee hienoa yrittäjäkasvatustyötä yhteistyössä esim. koulun ja paikallisen 4h-yhdistyksen kanssa. Kaksi vuotta sitten yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuoden toimenpiteenä se palkitsi paikallisia nuoria yrittäjiä koulukeskuksen oppilaille järjestetyssä tilaisuudessa. Tämä tilaisuus sai hyvin näkyvyyttä ja hienoa palautetta kattojärjestöä Suomen Yrittäjiä myöten.

Juupajoen kunta ja yrittäjäyhdistys järjestävät säännöllisesti myös yrittäjien tapaamisia, joissa agendalla ajankohtaisia, yrittäjiä kiinnostavia aiheita, verkostoitumista ja kuulumisten vaihtoa. Myös yrittäjäksi vasta aikovat ovat tervetulleita mukaan!

Juupajoen Yrittäjät ry on Suomen Yrittäjät ry:n aluejärjestön Pirkanmaan Yrittäjät ry:n paikallisyhdistys, jonka puheenjohtajana toimii Pauli Kujala.

16. Kieliä, kuvataiteita, musiikkia, liikuntaa ja kädentaitoja OSKO:ssa

Juupajoella ja juupajokelaisille iloa, sivistystä ja harrastuksia tuottavana asiana esitellään seuraavaksi OSKO eli Juupajoen ja Oriveden yhteinen kansalaisopisto. OSKO tarjoaa monipuolista vapaan sivistystyön opetusta muun muassa kielissä, kuvataiteissa, musiikissa, liikunnassa ja kädentaidoissa.

Yksi esimerkki OSKOn tarjoamasta opetuksesta on yksin- ja yhteislaulu. Selvät Sävelet -lauluryhmä piti Rauhassa -kevätkonsertin toukokuussa Juupajoen valtuustosalissa. Lauluryhmä harjoitteli Leena Mäkelän johdolla juuri kansalaisopiston kurssilla Juupajoella. Kurssin aikana etsittiin omaa laulajuutta, tehtiin ääniharjoituksia sekä kehitettiin laulutaitoja ja esiintymistaitoja niin yksinlaulussa kuin yhdessä laulaen. Kurssi päättyi onnistuneeseen konserttiin kutsuvieraille. SPR Juupajoen osaston aktiivit hoitivat kevätkonsertissa kahvion. Yhteispelillä asiat sujuvat Juupajoella!

17.  Täällä ollaan mukavasti maalla, mutta lähellä kaikkea

Seuraavana juupajokelaisena ilon ja ylpeyden aiheena esitelläänkin monta asiaa kerralla. Juupajoen Yrittäjät tempaisee -tapahtuman yhteydessä kävijöillä oli mahdollisuus kertoa, mikä heille tuo iloa Juupajoella. Kysymykseen, mistä juupajokelaiset voivat olla iloisia, mistä voimme olla ylpeitä tai mistä mielellämme kerromme myös muille, saatiin lähemmäs sata vastausta.

Listataan tähän useita mainintoja saaneita asioita:

ihmiset, ystävälliset ihmiset
yrittäjyys, yrittäjät, yritykset
yhteishenki, yhdessätekeminen
järvet, metsät, maastot
Tehtaanjärvi
Lakkaharju
kaverit, ystävät, sukulaiset
lapset ja lapsenlapset
kulttuurimaisema ja kylänraitit
juupajokelaiset nuoret
Lylyn kyläyhdistys, lylyläiset
hyvä työpaikka, kiva työpaikka
Rotko, Rotkon reitit
pienten lasten koulu, eskari

 “Täällä ollaan mukavasti maalla, mutta lähellä kaikkea.”

18. Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo

Juupajokelaisena ilon ja ylpeyden aiheena esitellään seuraavaksi vanha tuttu, eli Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo. Tämä sympaattinen ja kiehtova kesäkohde on jälleen avannut kautensa. Avoinna 20.5.-20.8. 2023 keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-18 (juhannusaattona suljettu).

Tiesithän, että tämän uniikin, yhdistysvoimin ylläpidetyn museon lisäksi Koskenjalasta löytyy myös kahvio ja museokauppa, jossa myynnissä paikallisten käsityötaitajien tuotteita. Monia kävijöitä kiinnostaa myös  Koskenjalan galleria, jossa on kauden aikana esillä neljä vaihtuvaa taidenäyttelyä. Tämän kauden ensimmäisenä näyttelynä on Pipa Rauhamäen Puutarhasatuja.

Museoon ja taidenäyttelyihin on vapaa pääsy. Vuoden 2023 näyttelyt Koskenjalan Galleriassa:

20.5. – 9.6. Pipa Rauhamäki Jyväskylä Puutarhasatuja – ryijyjä ja maalauksia
10.6. – 30.6. Hanna Lehtonen Orivesi Kerro minulle metsä
1.7. – 21.7. Kristiina Kyyrö Ruovesi Kyy & Röh
22.7. – 20.8.  Ritva Kovasin Ruovesi Amalia

Koskenjalan museon sijainti on loistava myös julkisilla matkustaville, vain parisataa metriä Juupajoen juna-asemalta. Museon osoite on Koskitie 43, Korkeakoski. Lisätietoja: www.koskenjalka.com(siirryt toiseen palveluun)

Koskenjalan museon vieressä jylisevä koski laskee ihastuttavasta Tehtaanjärvestä suoraan Juupajoen rotkoon. Rotko on luonnonsuojelualue, jossa kulkee kolme kunnan kesäaikaan ylläpitämää luontoreittiä.
Rotkoon laskeutuvat portaat osoitteesta Koskitie 45, ja samalta parkkipaikalta pääset Koskenjalkaankin.

Suomen ensimmäinen kenkätehdas alkoi tehdä kenkiä Korkeakoskella vuonna 1897. Tehdas tunnettiin mm. sotilassaappaista ja puukengistä. Nykyisin rakennuksessa toimii siis Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo, jonka vanhat koneet ja työkalut sekä yli tuhat paria kenkiä kertovat kenkämuodista ja kengänvalmistuksesta yli sadan vuoden aikana. Museossa on esillä myös vuosittain julkistettavat Vuoden kengät. Käyhän kurkkaamassa vaikkapa Mauno Koiviston, Tarja Halosen, Aira Samulinin, Katri Helenan tai Jorma Uotisen jalkineet.

19. Kallenaution kestikievarimuseo

Juupajokelaisena ilon ja ylpeyden aiheena esitellään seuraavaksi toinen vanha tuttu eli Kallenaution kestikievarimuseo, paikkakuntalaisten ja kesäasukkaan suosikki sekä kesämatkailijoiden vakipysähdyspaikka. Kallenautio on ollut sitä jo kauan, sillä kestikievaritoiminta alkoi siellä vuonna 1778.

Nykyinen kestikievarimuseo sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Juupajoella, noin kahdeksan kilometrin päässä Korkeakoskelta Ruoveden suuntaan. Kallenaution kestikievarimuseon ylläpitäjä ja omistaja on Juupajoki-seura. Museoon ja taidenäyttelyihin on vapaa pääsy.

Museon lisäksi nykypäivän matkaaja löytää Kallenautiosta paitsi rentouttavan rauhallisen tunnelman myös kahvilan herkkuineen ja maistuvan keittolounaan virkistämään matkantekoa. Hollituvan käsityömyymälästä kannattaa katsoa mukaan matkamuistot ja tuliaiset. Taiteen ystäville Laurientuvassa on kesän aikana vaihtuvia taidenäyttelyitä, ja lapsiperheille museon pihapiiristä löytyy pieni kotieläinpiha ja MLL Juupajoen ylläpitämä lasten leikkiaitta leluineen.

Tänä vuonna Kallenautio on avoinna joka päivä 20.5.–20.8. klo 11–18 (juhannusaattona klo 11-15). Kallenautio on myös monien tapahtumien paikka. Toukokuussa siellä nähtiin jo tarinateatteriesitys Kylien kaiut. Tulossa seuraavaksi:

18.6. Topelius kirkko
16.7. Juupajoki-päivä
5.8. Lasten puuhapäivä

Vaihtuviin taidenäyttelyihin on vapaa pääsy.  Kallenaution Laurientuvan näyttelyt tänä vuonna ovat:

20.5.–9.6. Hanna Lehtonen. Metsämielellä
10.6.–30.6. Jaana ja Pasi Palonen Pensselikamut
1.7.–21.7. Päivi Ylimys, Maria-Riitta Perämäki. Ylimys-Art/Maria Riitta Ylimys – Päivi Ylimys
22.7.–20.8. Ylä-Hämeen Taiteilijaseura. Muuttuva maailma

Kantatiellä 66, noin kahdeksan kilometriä Korkeakoskelta Ruoveden suuntaan. Kallenautiontie 327, 35500 Korkeakoski. www.kallenautio.com(siirryt toiseen palveluun)

20. Walleniuksen Wapriikin Galleria WW

Seuraavana juupajokelaisena ilon ja ylpeyden aiheena nostetaan esiin Walleniuksen Wapriikin Galleria WW ja sen erittäin runsas vaihtuvien laadukkaiden taidenäyttelyiden tarjonta.

18.5.-10.9. välisenä aikana Galleria WW tarjoaa monipuolisen kattauksen taidenäyttelyitä, joihin on vapaa pääsy. Yhteensä kauden aikana on esillä reilut parikymmentä eri näyttelyä. Tarkemmat tiedot kustakin näyttelystä ja entisestään laajentuneista aukioloajoista löydät osoitteesta www.walleniuksenwapriikki.fi(siirryt toiseen palveluun).

Hyvin merkittävä teoskokonaisuus on nähtävillä jo heti kauden alussa, kun Aivi Gallénin näyttely Maalaten Matkalla Maailmalla on esillä Galleria WW:ssä 18.5.-18.6. ti-su klo 11-18. Kyseessä on ennennäkemättömän laaja, kuuluisan suvun taiteilijan ensimmäinen oma näyttely. Ainutkertainen mahdollisuus kokea valtakunnallisesti merkittävä teoskokonaisuus juuri Juupajoella!

Entisessä Korkeakosken kenkätehtaassa toimiva Walleniuksen Wapriikki on monipuolinen kulttuurikeskus sekä juhla-, tapahtuma- ja konserttipaikka. Tee- ja kahvihuone Singer sekä herkkukauppa ja putiikki Lafka ovat osa tämän uniikissa tehdasmiljöössä toimivan kulttuurikeskuksen tarjontaa.

Sijainti on mitä mainoin, vain parisataa metriä Juupajoen juna-asemalta, jossa pysähtyy juna neljästi päivässä. Walleniuksenkatu 2, 35500 Korkeakoski Juupajoki.

Yhdessä Juupajoen rotkon, Koskenjalan kenkämuseon ja Korkeakosken kirkon eli Pikkukirkon kanssa Walleniuksen Wapriikki Tehtaanjärven rannalla muodostaa ainutlaatuisen matkailijoita kiinnostavan kokonaisuuden, jossa kulttuurikohteet ovat vain kävelyetäisyyden päässä toisistaan. Entinen tehdasyhdyskunta kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon.

Wapriikin Wapriikin runsasta tapahtumatarjontaa kannattaa seurata some-kanavilla Facebookissa (siirryt toiseen palveluun)ja Instagramissa @walleniuksenwapriikki. Merkkaahan kalenteriin jo nyt LUX Korkeakoski valotaidetapahtuma, joka valaisee syksyn pimenevät illat 29.-30.9. 

P.S. Tiesitkö, että Korkeakosken kenkätehdasta, eli nykyistä Walleniuksen Wapriikkia, kutsuttiin aikanaan “suutarien yliopistoksi”, sillä siellä saivat oppinsa monet kenkäalan vaikuttajat. Juupajoen kunnan vaakunassa oleva nahkavuota viittaa kenkä- ja nahkateollisuuteen, ja vaakunan havunoksa puolestaan toiseen ”Juupajoen yliopistoon” eli Helsingin yliopiston metsäntutkimusasemaan Hyytiälässä.