Vastine kuntalaisaloitteeseen “Yhdenvertaisuus Juupajoen kunnassa ja liputuskäytännöt”

Tiedotetta muokattu 24.6.2025 klo 14.20 korjaamalla allekirjoittaneiden kokonaismääräksi 59.

Kuntaan on 23.6.2024 saapunut 12.6.2025 päivätty ja edellä mainitusti otsikoitu kuntalaisaloite, jonka on allekirjoittanut 59 henkilöä.

Kuntalaisaloitteen sisältö:

“Suomen itsenäisyyden alkuaikojen Juupajoki oli väestöltään jakautunut, eivätkä sen ihmiset kokeneet yhdenvertaisuutta. Talvi- ja jatkosodan myötä Suomen kansa yhdistyi taistelemaan uhkaavaa vihollista vastaan isänmaamme siniristilippu symbolinaan. Rauhan aikana tuo lippu on näkynyt Juupajoen ihmisten elämässä aina syntymästä kuolemaan saakka. Lippu on tarjonnut suomalaista yhdenvertaisuutta korostaen suojan niin ilon kuin surunkin kohdatessa.

Suomen valtio on luonut hyvät liputuskäytänteet ja niiden innoittamana olemme juhlistaneet monia asioita vuosikymmenten aikana myös täällä Juupajoella.

Me allekirjoittaneet haluamme tällä aloitteella tuoda esiin sen, että haluamme pitäytyä nykyisissä hyviksi kokemissamme ja kunnan sisäistä järjestystä ylläpitävissä perinteissä ja tavoissa toimia ilman ulkoapäin tuotua ja uudelleen luotua vastakkainasettelua.

Mielestämme pienen kuntamme tulisi jatkuvasti pyrkiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen lakisääteisten ja omaan toimivaltaansa kuuluvien tehtävien osalta. Toiminnassa tulisi esimerkiksi panostaa saavutettavuuden parantamiseen ja muihin käytännön tekoihin, jolla huomioidaan kuntalaiset ja heidän tarpeensa. Näihin rakenteellisiin muutoksiin kuntamme sekä kunnan alueella vaikuttava Oriveden seurakunta ovat jo ryhtyneetkin luomalla alueelle esteettömiä vaihtoehtoja. Tämä työ jatkuu kunnan ja seurakunnan hallinnon demokraattisesti valittujen päätäntäelimien päätöksillä sekä rakenteellisilla ratkaisuilla.

Liputuksen osalta hyvä vaihtoehto myös kunnallisen tasa-arvon edistämiseen on virallinen liputuspäivä (Minna Cant 19.3.), jolloin voitaisiin tuoda ilmi esimerkiksi kunnan julkaisussa että kyseisenä päivänä kunta juhlistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kaikkia vähemmistöjä.

Lopuksi toteamme, että kunnan tulee pitäytyä virallisissa liputuspäivissä, jolloin liputuskäytännöt ovat selkeät ja yhdenmukaiset.”

Vastine aloitteeseen:

Virallisia (sisäminimisteriön valtion toimijoita velvoittavan ohjeen mukaisia) liputuspäiviä on 7 (+ vaalipäivät ja presidentin virkaanastujaiset). Lisäksi vakiintuneita liputuspäiviä on 15 kpl (Minna Canthin päivä ei ole virallinen, vaan vakiintunut). Vielä tämän lisäksi sisäministeriö listaa vuodelle 2025 neljä suositeltua liputuspäivää. Liputus tapahtuu näinä päivinä Suomen lipulla. Sisäministeriön ohje ei sido kuntia, mutta käytännössä kunnat liputtavat sekä virallisina että vakiintuneina liputuspäivinä, kuten Juupajoen kuntakin on tehnyt.

Juupajoen kunnalla ei ole liputusohjetta tai kirjattuja käytäntöjä, mutta hallintosäännön 29 § määrittelee, että “kunnanjohtaja päättää juhla- tai suruliputuksen järjestämisestä kunnassa”. Koska muuta linjausta ei ole, voidaan hallintosäännön kirjaus tulkita kattavaksi ja lipusta riippumattomaksi. Kunnalle voi tulla tilanteita, jolloin tulee harkittavaksi myös muilla lipuilla liputtaminen (EU-lippu, muiden valtion liput esim. vierailutilanteissa, paikallisten toimijoiden juhlat ja tapahtumat). Hallintosäännön kirjaus on joustavuudessaan varsin tarkoituksenmukainen ja mahdollistaa nopean ja tilanteen mukaisen toiminnan.  

Kunnan liputtaminen vain virallisina (7+2) liputuspäivinä rajaisi pois kaiken muun liputtamisen, jyrkimmillään myös kunnan järjestämät suruliputukset sekä paikalliset liputukset ja muiden lippujen käytön. Minna Canthin päivä (Canth oli ensimmäinen nainen, joka sai oman liputuspäivänsä seitsemän miehen jälkeen) on painotukseltaan miesten ja naisten tasa-arvoa (ja Canthin työtä sen eteen) juhlistava päivä. Kunnan ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä paikallisesti määrittelemään virallisten tai vakiintuneiden liputuspäivien sisältöjä uudelleen koskemaan esimerkiksi kaikkia vähemmistöjä.

Kunnan liputuskäytännöt voidaan määritellä esim. liputusohjeeksi, mutta asiasta olisi tarkoituksenmukaista tehdä asianmukaisesti valmisteltu, valtuustotasoinen päätös ja paikallisten tulkintojen ja käytänteiden tulisi noudatella ja tukea kunnan strategiaa. Suomen lipulla liputtaminen on ei-valtiollisille toimijoille varsin sallivaa (esimerkiksi yksityinen taho liputtaa, kun parhaaksi katsoo), joten myös kunnan liputusohjeen tulisi olla hengeltään pikemminkin salliva kuin rajaava.