Missä se Juupajoki edes on?
Kirjoittanut juupajokelainen Eeva Markkanen, joka oli kesätöissä Juupajoen kunnalla kesäkuussa 2024.
Olen kuullut vaikka kuinka monta kertaa kysymyksiä Juupajoen sijainnista, paikkakunnan todellisesta olemassaolosta tai siitä, asuuko täällä oikeasti joku. Kun sitten kerron kysyjille, missä se Juupajoki oikein onkaan, tulee yleensä vastaan yllättyneitä ilmeitä. Kunnan nimi Juupajokikin on herättänyt joissain hilpeyttä.
Kertoessani millainen paikka tämä on, ovat jotkut saattaneet saada kuvan, että täällä asuu pelkkiä maalaisjuntteja ja lapset hiihtävät kouluun ympäri vuoden. No, tottahan se on, että täällä viljellään maata ja välillä voi oikeasti hiihtääkin kouluun, mutta on meillä täällä myös juna-asema sekä Helsingin yliopiston tutkimusasema.
Juupajoki toki onkin asukasluvultaan pieni kunta. Monet nuoret pitävät pieniä paikkakuntia huonoina, koska ei ole samanlaisia palveluita kuin kaupungeissa, esimerkiksi kauppakeskuksia tai yhtä laajasti terveyspalveluja. Omasta mielestäni kunnan pienuus ei kuitenkaan ole paha juttu, vaikka välillä ärsyttääkin, että tarvitsee lähteä aina kauemmas reissuun jos tarvitsee jotakin, mitä ei pienen kunnan kaupasta saa. Positiivisia puolia pienessä kunnassa asumisessa on mielestäni joka tapauksessa enemmän kuin huonoja puolia.
Alakouluikäisenä hieman jopa häpesin sitä, että olin kotoisin sellaiselta paikkakunnalta, jota kukaan ei tiennyt. Olisi ollut niin paljon hienompaa asua jossakin isossa kaupungissa pääkaupunkiseudulla. Silloin en vielä tajunnut, kuinka onnekas olenkaan, että saan asua maalla metsän, peltojen ja järvien keskellä.
Pienenä ajattelin, että isoissa kaupungeissa elävät ihmiset ovat niin “siistejä” ja ainoastaan sellaisista voi tulla kuuluisia tai menestyneitä. Kaupungeissa olisi päässyt kulkemaan hyvin julkisilla liikennevälineillä ja siellä oli mielikuvissani enemmän hengailu- ja harrastusmahdollisuuksia lapsille. Ylipäätään olisi tuntunut hienolta voida kertoa, että asuu tunnetussa kaupungissa.
Nyt kun olen hieman vanhempi, olen toisinaan vähän jopa ärsyyntynyt, kun tarvitsee lähteä suurempaan kaupunkiin, jotain asiaa toimittamaan. Siellä kaikkialla tuntuu olevan kiire ja ruuhkiin juuttuminen on enemmän kuin todennäköistä. Vitsailemmekin usein ystävieni kanssa, että omistamme vain maaseutuajokortit.
Suuremmilla paikkakunnilla on kuitenkin kaikkea, mitä tarvitsee ja enemmänkin. Ehkäpä sen takia kaupungissa asuva itseni ikäinen nuori saattaa ajatella, että meillä täällä maalla ei ole yhtään mitään. Toisaalta jokaisen ajatusmaailma on kiinni siitä, mihin on tottunut ja mistä tietää tai on kokemuksia.
Nyt juuri 16-vuotiaana en kuitenkaan asuisi missään muualla mieluummin kuin Juupajoella. Täällä on ollut hyvä kasvaa ja elää. Kun lähdin itse toiselle paikkakunnalle yläasteelle pois Juupajoelta, huomasin, miten nopeasti tuli ikävä takaisin. Ikävä sitä, että voi käydä yksin kävelyllä iltaisinkin ja lähteä milloin tahansa metsään tuulettamaan päätä. Ikävä sitä, kuinka voi ihmetellä vieraita autoja torilla ja ajaa kylää ympäri kavereiden kanssa. Tietysti tuli myös ikävä sitä, että tuntee melkein kaikki ja voi moikata tuttuja ohimennen.
Ai niin, täällähän se Juupajoki on, Ylä-Pirkanmaalla kantateiden 58 ja 66 kainalossa hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Juupajoella 13.6.2024
Eeva Markkanen