Siirry sisältöön

Miten sinä voit?

Pieni, yksinkertainen kysymys, jonka esittäminen voi joskus saada vastaajan silmät kyyneliin. Kysymys, johon voi toisinaan olla vaikea vastata. Kysymys, jonka esittämättä jättäminen lienee kaikkein surullisinta. Onko nykyään liian harvinaista, että joku on aidosti kiinnostunut toisen voinnista? Ollaanko vielä harvemmin valmiita todella kuuntelemaan, mitä tuohon tärkeään kysymykseen vastataan?

Kyse on ihmisen perustarpeista, siitä että on jollekin toiselle merkityksellinen ja tulee kuulluksi. Ilman tällaista merkityksellisyyden kokemusta ihminen tuntee olevansa yksin ja turvaton. Ihminen, joka ei tunne kuuluvansa mihinkään, ei todennäköisesti voi hyvin.

Korona on paljastanut yksinäisyyden musertavan voiman. Nekin, jotka ovat aiemmin kokeneet kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön, ovat voineet joutua tuntemaan yksinäisyyttä koronan rajoittaessa ihmisten välisiä kontakteja, toisilla jopa olemattomiin. Monet ovat onneksi löytäneet uusia tapoja pitää yhteyttä läheisiin, omiin verkostoihinsa ja ympäröivään maailmaan. On myös niitä, jotka ovat koronan aikana eristäytyneet ja saattaneet jäädä täysin vaille suoria kontakteja toisiin ihmisiin. Kukaan ei ole tullut kotiin kysymään – tai kysynyt muutenkaan – kuinka sinä voit.

Kenen tulisi olla kiinnostunut siitä, kuinka sinä voit?

Ystävien, sukulaisten, työkavereiden, lääkärin, opettajan vai oman asuinkunnan? Parhaimmillaan ihmisellä on ympärillään verkosto, jossa useampikin edellä mainituista kiinnittää huomiota lähimmäisensä, asiakkaansa tai asukkaansa hyvinvointiin. Kunnan kiinnostus asukkaidensa hyvinvoinnista kumpuaa jo pelkästään lainsäädännöstä. Kuntalaki määrittelee yhdeksi kunnan perustehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen. Siksi kunnat haluavat ja niiden täytyy olla kiinnostuneita siitä, miten kuntalaiset voivat.
Kuntalaisten hyvinvoinnista saadaan tietysti tietoa hyvinvointipalveluiden suorissa, luottamuksellisissa asiakaskohtaamisissa. Mutta yleisemmällä tasolla tietoja kuntalaisten hyvinvoinnista saadaan erilaisten tilastojen, asiakasraatien ja monien vaikuttamiselimien, kuten nuorisovaltuuston tai vanhus- ja vammaisneuvoston avulla. Suora asukaspalaute antaa aivan erityisen tärkeää tietoa. Lisäksi, kunnan tehtävä on ottaa asukkaat mukaan hyvinvoinnin edistämistyöhön ja järjestää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa.

Mitä ovat kunnan hyvinvointipalvelut?

Kunnan hyvinvointipalveluiksi saatetaan usein mieltää ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Toki sosiaali- ja terveyspalveluiden rooli kuntalaisen hyvinvoinnin tukemisessa on suuri, vaikkakin se vaihtelee asukkaiden iän ja tuen tarpeen sekä resurssien riittävyyden mukaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että hyvinvointia tuotetaan tavalla tai toisella kaikissa kunnan tarjoamissa palveluissa:

Hyvinvointiraportti kertoo ja arvioi hyvinvoinnin eteen tehtyä työtä

Kaiken, eri tavoin hyvinvointia kunnassa tuottavan työn tulee olla suunniteltua ja tavoitteellista. Juupajoen kunnassa laaditaan vähintään kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jonka perustella työtä tehdään ja arvioidaan. Joka vuosi kunnanvaltuustolle tuodaan hyväksyttäväksi hyvinvointiraportti, josta on helppo nähdä, onko tavoitteiden eteen tehty työtä ja miten tehty työ on vaikuttanut kuntalaisten hyvinvointiin. Tämä hyvinvointiraportti on kaikkien kuntalaisten nähtävillä. Voit tutustua siihen kunnan verkkosivuilla, löydät raportin täältä

Kuntien tehtävät eivät ole vain erillisiä palveluita kuntalaiselle vaan ne luovat yhteistyössä asukkaille toimivia arjen ratkaisuja ja sujuvan elämän edellytyksiä. Näin mahdollistetaan erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille samanlaiset mahdollisuudet hyvään elämään.
Juupajoen kunta tekee hyvinvoinnin eteen yhteistyötä myös alueen yhdistysten kanssa, muun muassa tarjoamalla maksuttomia tiloja yhdistysten käyttöön ja tukemalla rahallisin avustuksin yhdistysten monipuolista toimintaa. Paikalliset yrityksetkin ovat mukana hyvinvointityössä.

Oivia esimerkkejä yhteisöllisyyteen ja sen voimaan perustuvasta kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä toiminnasta ovat erilaiset yhteistyössä toteutetut tapahtumat kuten Evakkojuna-tapahtuma, Joululahjamessut, joulunavaukset ja nyt viimeisimpänä Kevätkarkelot. Tällaiset tapahtumat tuottavat iloa ja hyvää mieltä paitsi omille kuntalaisille, myös laajemmallekin joukolle luoden samalla mielikuvaa Juupajoesta vireänä, hyvinvointiin panostavana kuntana.

Voit luottaa siihen, että kuntaa kiinnostaa miten sinä voit. Muistetaan silti myös silloin tällöin kysyä suoraan lähimmäisiltämme, kuinka sinä voit.

Kirjoittajana Juupajoen kunnan hyvinvointijohtaja Anne.